Opiskelijat totesivat, että ruoan hiilijalanjälki vaikuttaa jonkin verran ruokailuvalintoihin. Opiskelijat kuitenkin myönsivät, että hiilijalanjälki ei ole ainoa vaikuttavatekijä. Tärkeää on myös hinta, valikoima ja maku.

Opiskelijat kuvasivat, että tuntevat ruoan ympäristövaikutuksia perustasolla. Heidän mielestään ruoan alkuperä on tärkeä mittari, kun puhutaan ruoan hiilijalanjäljestä: ”Kotimaisen ruoan valitessaan hiilijalanjälki tulee siinä samalla.” He myös totesivat, että ruoan eettisyys eli esimerkiksi eläinten olosuhteet ovat silloin varmemmalla pohjalla, koska Suomessa on tiukat säädökset.

Opiskelijat kertoivat, että muutosta on havaittavissa kasvisruoan myönteisyydessä. He olivat kuulleet huhuja, kuinka aikaisemmat opiskelijat olivat harmitelleet kasvisruokapäiviä: ”Kasvisruokaa ei taidettu aikaisemmin nähdä varteen otettavana vaihtoehtona.” Nykyään kasvisruoka on heidän mielestään arkipäiväistynyt.

Opiskelijat kertoivat, että voisivat syödä enemmänkin kasvisruokaa. He pohtivat, voiko ottaa kasvisruokavaihtoehdon, jos ei ole ilmoittanut koululle, että on kasvissyöjä. Tähän voi vastata opiskelijoille, että kasvisruokaa voivat maistaa kaikki. VÄHEÄ-hankkeen myötä se on tavoitekin ravintola Hanna Å:ssa.

Opiskelijoiden mielestä ruoka maistui hyvältä ravintola Hanna Å:ssa. Ruoka on kuulemma todella hyvää verrattuna kouluruokaan. He totesivat myös, että ruoka on välillä erilaista eli toisin sanoen aina ei ole perinteistä makaronilaatikkoa. Yhdellä opiskelijalla on esimerkiksi jäänyt mieleen punajuurigratiini, jota on tehty jälkeenpäin kotonakin.

Opiskelijat yrittävät välttää ruokahävikkiä. He totesivat, että eivät tykkää heittää ruokaa pois. He pitivät sitä itsestään selvyytenä, joka kaikkien pitäisi ymmärtää. Toki joskus saattaa silmät syödä enemmän kuin mahaan mahtuu. Pääpiirteissään kuitenkin ruokaa ei jätetä.