Kirjoitimme Lapin Kansaan vastikkeen digisyrjäytymiskeskusteluun 24.1.2022. Halusimme kirjoituksella tuoda esille sen, että digisyrjäytyminen koskettaa myös nuoria.

Lapin Kansassa on keskusteltu ikääntyvien digisyrjäytymisestä. Viimeisempänä oli Lapin korkeakoulujen yhteinen mielipidekirjoitus (15.1.2022) digitaitojen ohjausosaamisen merkityksestä. Kirjoituksessa tuodaan esille, kuinka digisyrjäytyminen vaatii toimintaa. Lapin korkeakoulut vastaavat tähän osaltaan OdigO-hankkeella, jossa vahvistetaan aikuisten ja ikääntyvien parissa toimivien digitaitojen ohjausosaamista.

Digiosaaminen on kansalaistaito. Ikääntyvien lisäksi se koskettaa meitä kaikkia, myös nuoria. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) julkaisi syksyllä 2021 kartoituksen nuorten digitaidoista. Kartoituksen mukaan nuoret kokevat, että he jäävät yksin digitaalisten palvelujen ja digitaalisen asioinnin opettelussa. Selvityksen mukaan nuoret tarvitsisivat enemmän tukea digimaailmassa toimimiseen.

Yleinen harhakäsitys on kuitenkin nähdä nuori sukupolvi diginatiiveina. Nuoret osaavat ehkä käyttää älypuhelinta näppärämmin kuin vanhemmat ikäluokat. Digiosaaminen on kuitenkin paljon muutakin kuin älypuhelimen käyttö. Saman asian toteaa myös Nuorisobarometri (2020). Nuoret ovat taitavia sosiaalisen median käyttäjiä. Heidän digitaitonsa ovat kuitenkin usein riittämättömiä esimerkiksi pankkiasioihin tai hakemusten tekemiseen.

Peräpohjolan Opistolla on alkanut uusi DigiDigi – Innostusta digiosaamiseen -hanke (ESR). Yksi hankkeen toimenpiteistä on tarjota opiskelijoille digityöpajoja, joiden tavoitteena on parantaa perusdigitaitoja.

Digipedagogiikan asiantuntija Leena Vainio on todennut, että kaikkein tärkein digitaito on halua oppia uutta. Asenne on siis yksi osa digiosaamista. Ensimmäinen askel oikean asenteen löytämiseen on varmasti se, että perusdigitaidot ovat hallinnassa. Kun perusteet on kunnossa, opiskelijalla on itsevarmuutta oppia ja kokeilla uusia taitoja.

Peräpohjolan Opisto kouluttaa ohjaajia kasvatus- ja ohjausalalle. Heistä valmistuu ammattilaisia, joiden työssään on tärkeää kohtaaminen ja vuorovaikutus. Digitalisaatio on kuitenkin arkipäivää myös varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä. Tulevaisuuden työ vaatii digiosaamista.

Esimerkiksi varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat opetussuunnitelmat velvoittavat, että lapsilla on mahdollisuus tutustua teknologiaan (OPH 2014 ja 2018). Ohjaajan digiosaamista tarvitaan luomaan lapsen ikätasoa vastaavia oppimisympäristöjä, joissa lapsi saa kokeilla, harjoitella ja oppia erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä toimimista. Tornio on esimerkiksi vastannut tähän kouluttamalla varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstöä digiosaajiksi. Tornio on myös hankkinut tabletteja digitoimintakulttuurin kehittämiseen.

Nuorisotyöntekijät käyttävät puolestaan digitaalisia alustoja yhteydenpitoon, kohtaamiseen ja ohjaukseen. Lisäksi he keskustelevat nuorten kanssa digitalisuuteen liittyvistä teemoista, kuten pelaamisesta ja muista ajankohtaisista verkkoilmiöistä. Nuorisotyöntekijät toimivat myös osaltaan mediakasvattajina. Tästä oiva esimerkki on Nuorisotiedotuspiste Aaltonen.

DigiDigi-hankkeessa kehitämme myös osaamismerkkejä kasvatus- ja ohjausalalle. Niiden avulla opiskelija voi osoittaa omaa digiosaamistaan. Osaamismerkki toimii esimerkiksi työhakutilanteessa konkreettisena todistuksena siitä, mitä digitaitoja opiskelijalla on. Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen voi osaamismerkin avulla olla helpompaa.

Digisyrjäytyminen vaatii toimia. Jokaisella oppilaitoksella on siihen velvollisuus puuttua sekä löytää ratkaisuja.

Tatja Karvonen, rehtori

Petra Pudas, digikoordinaattori