You are currently viewing Sosiaalisuus ja aito viihtyminen lasten kanssa vievät lastenohjaajan työssä hyvinkin pitkälle – Miksi työhön kaivataan myös miehiä?

Sosiaalisuus ja aito viihtyminen lasten kanssa vievät lastenohjaajan työssä hyvinkin pitkälle – Miksi työhön kaivataan myös miehiä?

  • Artikkeli julkaistu:5 lokakuun, 2022

Lastenohjaajat tekevät tänä päivänä monipuolisesti töitä varhaiskasvatuksen eri tehtävissä, ja työllistymisnäkymät ovat erinomaiset. Ala kaipaa kuitenkin jatkuvasti uusia ammattilaisia. Lastenohjaajan työssä on keskiössä lapsen hyvinvoinnista ja kokonaisvaltaisesta tukemisesta huolehtiminen, eli työ on kirjava yhdistelmä kasvatusta, huolenpitoa ja hoitoa.

Tulevat lastenohjaajat opiskelevat Peräpohjolan Opistossa kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon, joka keskittyy heidän kohdallaan varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalaan. Tutkinnon suoritettuaan valmistuneilla on tarvittavat tiedot ja taidot erilaisiin kasvatus- ja ohjausalan tehtäviin – koulutus antaa opiskelijoille pätevyyden toimia lastenohjaajina esimerkiksi päiväkodeissa, perhetoiminnan eri muodoissa, seurakunnissa sekä avoimessa varhaiskasvatustoiminnassa.

Lastenohjaajakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa lastenohjaajia pätevyydellä sekä hyvällä itsetunnolla varustetuiksi ammattilaisiksi. Koulutus kestää kokonaisuudessaan tyypillisesti kolmisen vuotta, mutta valmistua voi aiemminkin aiemmasta koulutus- ja työtaustasta riippuen. Opintojen kulku suunnitellaan opiskelijakohtaisesti kullekin sopivaksi.

Perinteisesti naisvaltaisella alalla on huomattava tarve myös miespuolisille lastenohjaajille. Henri Pohjanen on ensimmäinen Peräpohjolan Opistosta valmistunut miespuolinen lastenohjaaja, ja hän onkin jo ehtinyt tehdä kesän töitä päiväkodissa. Tässä blogitekstissä Pohjanen kertoo, millaista lastenohjaajan koulutus ja työ on ja miksi myös miesten kannattaa ryhtyä lastenohjaajiksi.

  • Lastenohjaajakoulutus kuuluu Peräpohjolan Opiston kasvatus- ja ohjausalan varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalaan
  • Lastenohjaajat työllistyvät monipuolisesti esimerkiksi päiväkoteihin, perhetoimintaan ja seurakuntiin
  • Tavoitteena on kouluttaa itsevarmoja, lapsia ymmärtäviä ja päteviä ammattilaisia
  • Alalle kaivataan lisää etenkin miespuolisia lastenohjaajia


Teorian opiskelu yhdistyy tasapainoisesti käytännön harjoituksiin

Pohjanen valmistui lastenohjaajaksi kuluvan vuoden keväällä. Hänen mukaansa päivät olivat koulutuksessa monipuolisia, ja ne koostuivat sekä teorian opiskelusta että käytännön harjoituksista.

”Tavallinen opiskelupäivä sisältää teorian opiskelua ja erilaisia käytännön harjoituksia. Teimme esimerkiksi pienryhmissä paljon ryhmätöitä, joissa haettiin itsenäisesti tietoa varhaiskasvatuksen sisällöistä ja yhdistettiin opittuja kokonaisuuksia lopuksi koko ryhmän kesken. Yhdessä opiskeltavia sisältöjä oli laajasti varhaiskasvatuksen alueista esimerkiksi liikunnan tärkeyteen.

Ryhmässämme oli kymmenkunta opiskelijaa, ja kyseisestä määrästä saimme useamman pienryhmän, jotka opiskelivat kuhunkin aiheeseen liittyviä tietoja. Sosiaaliset ja toiminnalliset ryhmätehtävät tasapainottivat teoriapuolen asiaa mukavasti”, Pohjanen kertoo.

Käytännön harjoitteluun liittyykin vahvasti myös toiminnallisuus, ja esimerkiksi erilaisia leikkejä opetellaan kiitettävä määrä. Leikkejä sai etsiä teoriatiedon tapaan eri lähteistä tai vaihtoehtoisesti kehitellä itse, minkä jälkeen niitä pidettiin porukalla. Tämä lisäsi Pohjasen mukaan yhteisöllisyyttä ja laajensi samalla tuntemusta siihen, millaiset toiminnalliset leikit ovat lastenohjauksessa samanaikaisesti sekä kivoja että kehittäviä.

  • Opinnoissa opiskellaan teoriaa ja tehdään paljon ryhmätöitä erilaisista sisällöistä
  • Pienryhmissä yksilöllisesti opitut asiat käsitellään yhdessä
  • Ryhmätyöskentelyssä korostuu myös toiminnalliset harjoitukset, kuten leikit, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä ja laajentavat tuntemusta

Lastenohjaajakoulutukseen osallistuu hyvin eri-ikäisiä opiskelijoita, ja Pohjasen ryhmässä olikin ihmisiä juuri täysi-iän saavuttaneista noin viisikymppisiin.

”Opiskelijaporukan leveästä ikähaitarista on mielestäni ehdottomasti hyötyä. Eri-ikäiset ihmiset tuovat koulutukseen moninaisuutta, ja kaikilla on omat taustansa, kokemuksensa ja myös oma näkökulmansa käsiteltäviin asioihin. Näin niin nuoret kuin vanhatkin saavat tuoda omista maailmoistaan jotakin yhdessä opiskeluun. Ryhmähenki on koulutuksessa aina hyvä, ja toisten kannustaminen ja rohkaisu kuuluivat asiaan. Työskentely oli helppoa, sillä ihmiset olivat innostuneita ja aktiivisesti mukana”, Pohjanen sanoo.

Myös opettajat ja ohjaajat saavat valmistuneelta lastenohjaajalta ruusuja.

”Opettajat ja ohjaajatkin onnistuivat työssään oikein hyvin. Opiskellut sisällöt olivat kattavia ja havainnollistavia, ja suunniteltujen aiheiden lisäksi he kuuntelivat paljon myös opiskelijoiden toiveita, joita toteutettiinkin suhteellisen paljon. Näin opiskelijat saivat vaikuttaa käsiteltäviin aiheisiin myös itse.”

  • Lastenohjaajakoulutukseen osallistuu eri-ikäisiä ihmisiä alle parikymppisistä keski-ikäisiin
  • Ikähaitari tuo opiskeluun näkökulmia eri taustoista ja elämäntilanteista
  • Opettajat ja ohjaajat ottavat huomioon myös opiskelijoiden omia toiveita opiskeltaviin asioihin liittyen


Työharjoittelusta kasa käytännön kokemusta lasten kanssa

Kun teoriaosuutta ja ryhmädynamiikkaa on opiskeltu tarvittava määrä, lastenohjaajakoulutuksessa siirrytään käytännön työharjoitteluun.

Peräpohjolan Opistolla on tiivis yhteistyösuhde paikallisten työpaikkojen kanssa, ja myös lastenohjaajakoulutus perustuu ainakin osittain alueen kysyntään. Harjoitteluita tehdään esimerkiksi lähialueiden päiväkodeissa, seurakunnilla ja perhepäivähoidossa. Pohjanen kertoo ehtineensä saada jo mukavasti kokemusta työharjoitteluista.

”Olen itse ollut työharjoitteluissa Tornion ja Oulun välillä niin päiväkodeissa, eskareissa kuin seurakunnallakin. Pidän paljon hyvin erilaisista hoitotilanteista lasten kanssa. Lapset tykkäävät liikkua ja touhuta, ja esimerkiksi jalkapallon pelaamisen kautta saan myös itse liikettä päivään. On palkitsevaa rohkaista lapsia osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin ja kiinnostavaa tutkia heidän kanssaan esimerkiksi ympäristöstä löytyviä asioita.”

  • Esimerkiksi päiväkodeissa tai seurakuntien toiminnassa suoritettava työharjoittelu valmistaa tulevat lastenohjaajat työelämään
  • Peräpohjolan Opisto tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja työpaikkojen kanssa
  • Harjoittelu antaa kattavan kuvan lastenohjaajan kirjavasta työstä


Millaisen ihmisen kannattaa sitten hakea lastenohjaajakoulutukseen?

Pohjanen painottaa työssä ihmisläheisyyttä.

”Lastenohjaaja on ammattina erinomainen vaihtoehto, jos tykkää lasten kanssa tekemisestä ja ihmisläheisestä työstä yleensä. Sosiaalisuus ja lasten ymmärtäminen vievät hyvin pitkälle, ja tärkeää on etenkin se, että aidosti viihtyy lasten kanssa.

Itselle mielekäs työ kasvattaa entisestään motivaatiota auttaa lapsia kehittymään, kasvamaan ja oppimaan. Koen että olen itse täysin omalla alallani, ja olen viihtynyt niin koulutuksessa kuin töissäkin tosi hyvin”, Pohjanen summaa.


Entäpä miksi alalla kaivattaisiin enemmänkin juuri miehiä?

”Olin ainoa miespuolinen opiskeluryhmässämme. Mielestäni lapset kaipaavat ehdottomasti myös miespuolista roolimallia – heille on myös tärkeää näyttää, että miehetkin voivat tehdä lastenohjaajan ja hoitajan töitä sekä osallistua leikkeihin heidän kanssaan. Miehet tuovat työhön vähän erilaista auktoriteettia ja roolia, jollainen on jäänyt alalla vähän vähemmälle.”

  • Lastenohjaajakoulutukseen kannattaa hakea, jos kokee viihtyvänsä lasten kanssa ja ymmärtävänsä heitä
  • Työssään viihtyvä lastenohjaaja on kannustava, lapsia rohkaiseva ja monipuolisesti kasvattava
  • Miespuolisia lastenohjaajia kaivataan, koska lapset kaipaavat varhaiskasvatuksessa myös miespuolista roolimallia ja näkymää siihen, että miehetkin voivat tehdä itseään kiinnostavia töitä, kuten vaikkapa juuri lastenohjaajan töitä
  • Työllistymisnäkymät ovat työssä erinomaiset, ja useimmat työllistyvät heti tutkintopaperit saatuaan