Kasvatus- ja ohjausalalla vuorovaikutustaidot ja kommunikaation sujuvuus ovat tärkeitä tekijöitä. Esimerkiksi lastenohjaajiksi sekä nuoriso- ja yhteisöohjaajiksi valmistuu maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joiden tukeminen ohjaajaopinnoissa on olennaista tulevaa työuraa ajatellen. 

Tässä blogitekstissä tutustumme opiskelijoiden kieli- ja kulttuuritietoiseen ohjaukseen työelämässä oppimisessa. Lastenohjaajaopiskelija Baraa Aldarwish sekä hänen työpaikkaohjaajaansa Hannele Sallmèn jakavat kokemuksiaan vieraiden kielten ja kulttuurien huomioimisesta työssäoppimisessa Tornion Hannulan esiopetuksessa. 

Kielen oppiminen avaa ovia työelämässä 

Baraa Aldarwish on toisen vuoden lastenohjaajaopiskelija Peräpohjolan Opistolla, ja hän suorittaa parhaillaan työharjoitteluaan Tornion Hannulan esiopetuksessa. Aldarwishille suomen kielen oppiminen on ollut sekä haaste että mahdollisuus.  

”Tuntuu hyvältä opiskella ja harjoitella työpaikalla suomeksi, vaikkei se ole äidinkieleni. Suomen oppiminen on minulle todella tärkeää, sillä sen avulla voin tutustua paremmin sekä suomalaiseen kulttuuriin että paikallisiin ihmisiin.”  

Aldarwishilla suomen kielen opinnot alkoivat Lappian koulutuksessa, jonka jälkeen tie vei Peräpohjolan Opiston lastenohjaajakoulutukseen, ammatillisiin opintoihin. Vaikka kielen oppiminen on edistynyt, arjessa tulee toki yhä vastaan haasteita. 

”Työharjoittelussa ja monissa arkipäivän tilanteissa, kuten kaupassa, suomen kieli on edelleen välillä haastavaa. Yritän kuitenkin kehittyä koko ajan – vapaa-ajalla luen ja katson esimerkiksi YouTubesta suomenkielisiä videoita oppiakseni lisää.” 

Vieraskielisten ohjauksessa selkosuomesta ja joustavista toimintatavoista on hyötyä 

Työpaikkaohjaajan rooli vieraskielisen opiskelijan tukemisessa on korvaamaton. Hannele Sallmèn on toiminut esiopettajana Torniossa toistakymmentä vuotta, ja hänellä on kokemusta useiden maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaamisesta. 

”Minua kiinnostavat uudet kulttuurit, ja on antoisaa ohjata vieraskielisiä opiskelijoita. On mukavaa kuulla myös heidän omasta elämästään ja kulttuuristaan, eli opimme paljon toisiltamme. Ohjaustilanteissa joutuu laittamaan itsensä eri tavalla likoon kuin suomenkielisten kanssa, ja opastukset täytyy olla selkeitä, jotta tulee varmasti ymmärretyksi.” 

Suomen kielen osaamisen rajoitteet asettavat Sallmènin mukaan opiskelijan oppimiseen liittyvien hankaluuksien lisäksi tiettyä haastetta myös ohjaajalle, sillä toimintatapoja täytyy miettiä tarkkaan. Ohjaajan täytyy huomioida eri kulttuurien erilaisia tapoja, jotka pitää sovittaa suomalaisen työelämän raameihin. Selkeän kommunikaation merkitystä ei voi liikaa korostaa.  

”Puhe pitää olla mahdollisimman helposti ymmärrettävää ja hidasta, selkosuomea. Tärkeää on esimerkiksi toistaa keskeisiä avainsanoja ja käyttää yleiskieltä. Murresanat voivat sekoittaa kielenoppijaa, mutta toisaalta niidenkin kuuleminen on tärkeää, jotta keskustelu onnistuu jatkossa paremmin myös paikallisella puhekielellä.” 

Kiitosta kyvystä toimia sujuvasti vieraskielisten lasten ja perheiden kanssa 

Kotimaassaan opettajana toiminut Aldarwish on viihtynyt työssäoppimisessa Hannulassa erittäin hyvin, ja hän kertoo tulevansa lasten kanssa hienosti toimeen. 

”Aluksi jännitti vähän, mutta jo ensimmäisen päivän päätyttyä kaikki lapset halusivat halata minua. Jos olen esimerkiksi jonain päivänä poissa, seuraavana päivänä lapset ovat iloisia, kun olen jälleen paikalla. Olen ohjannut lapsia esimerkiksi kirjojen tehtävissä, askartelussa sekä eri pelien pelaamisessa.” 

Erityisen arvokkaaksi on osoittautunut Aldarwishin kyky toimia kulttuurisena siltana arabiankielisten perheiden ja esiopetuksen henkilökunnan välillä. 

”Olen pystynyt auttamaan S2-lapsia, joiden äidinkieli on arabia. Selitän heille ja heidän perheilleen käytännön asioita, kuten millaisia vaatteita tarvitaan ulkoiluun tai miten kommunikoida kuvien avulla. Autan myös perheitä ymmärtämään esimerkiksi puheterapia-aikoihin liittyviä asioita.” 

Oppimisen myötä ammattitaitoiseksi osaksi työyhteisöä 

Esiopetuksen arjessa korostuu leikin ja tutkimisen merkitys. Aldarwish arvostaa saamaansa tukea työpaikkaohjaajaltaan keskellä kaikkea toimintaa.  

”Työpaikkaohjaajani Hannele sanoo joka päivä, että jos on jotain mitä en ymmärrä, voin kysyä häneltä. Hän selittää kaikki tärkeät, kuten esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät asiat. Haluan kiittää kaikkia koulun opettajia, työharjoittelupaikan ohjaajia ja työkavereitani tuesta ja rohkaisusta, jota he ovat antaneet minulle opintojeni aikana, koska se auttaa minua edistymään opinnoissani.” 

Päiväkotiympäristössä eri kulttuuritaustaisten työntekijöiden ja opiskelijoiden mukanaolo rikastuttaa yhteisöä. Sallmén kertoo saavansa onnistumisen kokemuksia, kun opiskelijat ovat työssäoppimiseensa tyytyväisiä ja pääsevät osaksi tiimiä ja henkilökuntaa.  

”Erityisen palkitsevaa on, kun vieraskieliset opiskelijat työllistyvät ja pääsevät alalle. Rohkaisevasti voinkin ilokseni todeta, että suuri osa aiemmista opiskelijoista on nyt työelämässä.”